Herkistyminen allergeenille

Me kaikki altistumme aineille, jotka voisivat aiheuttaa allergiaa, mutta vain osa meistä allergisoituu. Kohdatessaan ennestään tuntemattoman molekyylin immuunijärjestelmä voi reagoida useammalla tavalla.

Kun allergeeni päätyy elimistöön, antigeeniä esittelevä solu (antigen-presenting cell, APC) nielaisee sen, kuljettaa sen pinnalleen ja esittelee T-solulle. Tapahtumat tästä eteenpäin määrittävät sen, allergisoituuko ihminen vai ei.

Normaalisti T-solu erilaistuu Th1-soluksi, joka vapauttaa sytokiinejä ja aktivoi B-solun. Sytokiinit saavat B-solun erilaistumaan plasmasoluksi, joka alkaa tuottaa IgG-vasta-aineita. IgG-vasta-aineilla on suojaava vaikutus. Ne huolehtivat allergeenin tuhoamisesta aiheuttamatta allergista reaktiota.

Jos T-solu sen sijaan erilaistuu Th2-soluksi, aktivoituu erilainen tapahtumaketju. Myös Th2-solu saa B-solun erilaistumaan plasmasoluksi, mutta IgG-vasta-aineiden sijaan plasmasolu alkaakin tuottaa IgE-vasta-aineita. IgE-vasta-aineet sitoutuvat syöttösolun pinnalle. Kun elimistö seuraavan kerran kohtaa saman allergeenin, IgE-vasta-aineet ovat valmiina tunnistamaan sen. Tätä tapahtumasarjaa kutsutaan herkistymiseksi.

Ei tiedetä, miksi osa ihmisistä herkistyy tietyille allergeeneille ja osa ei, mutta kun herkistyminen on kerran tapahtunut, se johtaa allergiseen reaktioon jokaisessa uudessa kontaktissa saman allergeenin kanssa.

Lue lisää allergisen reaktion immunologisesta mekanismista.